Lajiliitto

Suomen Poololiitto on poolourheilun kansallinen lajiliitto, joka Kansainvälisen Poololiiton jäsenenä vastaa poolourheilutoiminnasta ja sen kehittämisestä sekä harrastus- että kilpailutoiminnan alueilla Suomessa. Kansainvälinen Poololiitto on Kansainvälisen Olympiakomitean jäsenjärjestö, ja laji hakee paluuta Olympialajiksi, jollainen se oli vuoteen 1936 saakka kesälajina. Kansainvälisessä Poololiitossa on vuoden 2015 tilaston mukaan jäsenenä 86 kansallista poololiittoa, joista 24 on eurooppalaisia poololiittoja. 

Liiton toiminnan painopistealueet ovat kansainväliseen menestykseen tähtäävän valtakunnallisen valmennusjärjestelmän kehittäminen yhteistyössä Suomen Olympiakomitean, urheiluopistojen sekä liikunnan ja urheilun tutkimuslaitosten kanssa, valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen sekä sääntökoulutuksen järjestäminen, miesten ja naisten maajoukkuetoiminnan tavoitteellinen kehittäminen, lasten ja nuorten monipuolisen harrastustoiminnan edistäminen sekä vammaisurheilutoiminnan käynnistäminen yhteistyössä vammaisurheilujärjestöjen kanssa.

Yhteiskuntavastuullisen toimintansa osana liitto noudattaa SLU:n Reilu Peli-eettisiä periaatteita, ja liitto omassa toiminnassaan arvostaa monimuotoisuutta. Lajin kansainvälisen luonteen vuoksi eri kulttuurien tuntemus ja kielitaito korostuvat osallistuttaessa otteluvierailuihin ulkomailla sekä ulkomaisten joukkueiden vieraillessa Suomessa. Esimerkiksi lasten ja nuorten poolotoiminta kansainvälisellä tasolla edistää omalta osaltaan sopeutumista monikulttuurisuuteen liikunnan ja urheilun parissa.

Tavoitteet

Suomen Poololiiton visiona on olla edistyksellinen, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla arvostettu lajiliitto, jonka toiminnassa tuetaan sekä poolourheilun monipuolista harrastamista ja kilpaurheilua että kansainväliseen menestykseen tähtäävää tavoitteellista huippu-urheilua eettisesti kestävällä pohjalla.

Liiton mission mukaisesti liiton toiminta ja palvelut vastaavat jäsenjärjestöjen, harrastajien ja kilpaurheilijoiden tarpeita. Liiton tulee pystyä tuottamaan lisäarvoa myös muille sidosryhmilleen toimimalla aktiivisesti suomalaisen liikunnan ja urheilun edistämiseksi sekä huomioimalla yhteistyökumppaneidensa tavoitteet yhteistyössä tavoiteltujen päämäärien saavuttamiseksi.

Liiton keskeiset arvot ovat yhteistyö, tuloksellisuus sekä reilu toiminta. Liitto hyödyntää toiminnassaan suomalaista liikunnan ja urheilun asiantuntemusta tehden yhteistyötä mm. urheilujärjestöjen, tutkimuslaitosten ja muiden lajiliittojen kanssa.

Strategiansa mukaisesti liitto seuraa aktiivisesti toimintaympäristönsä muutoksia ja mukauttaa toimintaa tarve- ja kysyntälähtöisesti. Liitto kehittää yhteistyössä jäsenjärjestöjensä ja muiden sidosryhmiensä kanssa poolourheilun harrastusmuotoja, jotta erilaisille harrastajasegmenteille pystyttäisiin tarjoamaan sopivia liikuntamuotoja. Liitto toimii aktiivisesti kansainvälisellä tasolla ja yhteistyössä Kansainvälisen Poololiiton kanssa pyrkien edistämään lajin parissa tehtävää kehitystyötä.

Liiton tavoitteena pitkällä aikavälillä on 10 000 harrastajaa, ja tavoite on tarkoitus saavuttaa mm. kehittämällä poolourheilun harrastusmuotoja tarve/kysyntälähtöisesti, edistämällä ympärivuotisten lajiharjoittelumahdollisuuksien rakennuttamista sekä tiivistämällä yhteistyötä muiden maila- ja pallopelilajien sekä joukkueurheilulajien lajiliittojen kanssa. Ratsastusurheilun järjestöjen ja seurojen kanssa yhteistyössä on mahdollista luoda molemmille lajiryhmille uusia kasvumahdollisuuksia liikunnan ja urheilun parissa.

Poolo

Poolourheilu on maila- ja pallopelilaji sekä joukkueurheilua ja itse asiassa yksi vanhimmista tunnetuista joukkuelajeista. Poolon alkuperää ei tarkkaan tunneta, mutta lajia on harrastettu yli 2000 vuotta ja ensimmäinen rekisteröity turnaus pelattiin vuonna 600 eKr Turkomaanien voittaessa Persialaiset julkisessa ottelussa. Lajin oletetaan syntyneen samanaikaisesti useilla eri alueilla, kuten nykyisessä Iranissa ja Kiinassa, joten lajille ei pystyttäne määrittelemään yhtä alkuperäaluetta.

Poolourheilun lajeja ovat perinteinen, ulkona nurmella pelattava poolo (traditional polo), sisähallipoolo (arena polo) sekä talvipoolo (snow polo). Lisäksi pooloa pelataan ulkona erityisesti sateisella säällä hiekkakentällä (all-weather-field).

Joukkue koostuu perinteisessä poolossa neljästä pelaajasta, ja sisähalli- ja talvipoolossa kolmesta pelaajasta. Jokaisella pelaajalla on nimetty rooli, joka ilmenee pelaajan paidan numerosta. Numero 2 pelaa sekä hyökkääjän että puolustajan roolissa. Numero 3 toimii kapteenina ja usein kokeneimpana pelaajana koordinoi hyökkäyksiä, toimittaa pallon kohti vastustajan maalia eteneville joukkuetovereille, tukee maalin tekijöitä ja auttaa puolustuksessa. Numero 1 on hyökkääjä ja keskittyy maalintekomahdollisuuksien hyödyntämiseen. Numero 4 on puolustaja, pakki, jonka vastuulla on ensisijaisesti puolustaa oman joukkueen maalia ja tarvittaessa rikkoa peliä. Puolustuspelissä jokaisella pelaajalla on myös nimetty vastustajajoukkueen vartioitava pelaaja ja tyypillisesti oman joukkueen numero 1:n tehtävä on vartioida vastustajan numeroa 4 ja numero 2 vartioi vastustajan numero 3:a.

Poolo-ottelu koostuu yleensä kuudesta erästä, joista jokainen on seitsemän minuutin pituinen ja erien välillä on kolmen minuutin tauko lukuun ottamatta viiden minuutin väliaikaa. Pelikello pysäytetään mm. virheen tapahtuessa, ponin kaatuessa, pelaajan pudotessa, ponin tai pelaajan loukkaantuessa, pelaajan menettäessä kypäränsä sekä pallon ylittäessä pelikentän rajan. Väsyneen ponin tai rikkoutuneen mailan voi kuitenkin käydä vaihtamassa ilman pelikellon pysäytystä.

Mailatekniikan peruslyöntejä on neljä ja lyönnit tapahtuvat ponin molemmilla puolilla eteenpäin ja taaksepäin. Muita lyöntejä ovat hevosen kaulan, vatsan alta sekä hevosen takaa tapahtuvat lyönnit. Mailatekniikkaharjoituksia tehdään ponin selässä tapahtuvan harjoittelun lisäksi mm. puuhevosen selässä harjoitustilassa. Lisäksi pelitaktiikkaa kehitetään jalkaisin tapahtuvalla harjoittelulla.

Säännöt

Poolourheilu on maila- ja pallopelilaji sekä joukkueurheilua ja itse asiassa yksi vanhimmista tunnetuista joukkuelajeista. Poolon alkuperää ei tarkkaan tunneta, mutta lajia on harrastettu yli 2000 vuotta ja ensimmäinen rekisteröity turnaus pelattiin vuonna 600 eKr Turkomaanien voittaessa Persialaiset julkisessa ottelussa. Lajin oletetaan syntyneen samanaikaisesti useilla eri alueilla, kuten nykyisessä Iranissa ja Kiinassa, joten lajille ei pystyttäne määrittelemään yhtä alkuperäaluetta.

Poolourheilun lajeja ovat perinteinen, ulkona nurmella pelattava poolo (traditional polo), sisähallipoolo (arena polo) sekä talvipoolo (snow polo). Lisäksi pooloa pelataan ulkona erityisesti sateisella säällä hiekkakentällä (all-weather-field).

Joukkue koostuu perinteisessä poolossa neljästä pelaajasta, ja sisähalli- ja talvipoolossa kolmesta pelaajasta. Jokaisella pelaajalla on nimetty rooli, joka ilmenee pelaajan paidan numerosta. Numero 2 pelaa sekä hyökkääjän että puolustajan roolissa. Numero 3 toimii kapteenina ja usein kokeneimpana pelaajana koordinoi hyökkäyksiä, toimittaa pallon kohti vastustajan maalia eteneville joukkuetovereille, tukee maalin tekijöitä ja auttaa puolustuksessa. Numero 1 on hyökkääjä ja keskittyy maalintekomahdollisuuksien hyödyntämiseen. Numero 4 on puolustaja, pakki, jonka vastuulla on ensisijaisesti puolustaa oman joukkueen maalia ja tarvittaessa rikkoa peliä. Puolustuspelissä jokaisella pelaajalla on myös nimetty vastustajajoukkueen vartioitava pelaaja ja tyypillisesti oman joukkueen numero 1:n tehtävä on vartioida vastustajan numeroa 4 ja numero 2 vartioi vastustajan numero 3:a.

Poolo-ottelu koostuu yleensä kuudesta erästä, joista jokainen on seitsemän minuutin pituinen ja erien välillä on kolmen minuutin tauko lukuun ottamatta viiden minuutin väliaikaa. Pelikello pysäytetään mm. virheen tapahtuessa, ponin kaatuessa, pelaajan pudotessa, ponin tai pelaajan loukkaantuessa, pelaajan menettäessä kypäränsä sekä pallon ylittäessä pelikentän rajan. Väsyneen ponin tai rikkoutuneen mailan voi kuitenkin käydä vaihtamassa ilman pelikellon pysäytystä.

Mailatekniikan peruslyöntejä on neljä ja lyönnit tapahtuvat ponin molemmilla puolilla eteenpäin ja taaksepäin. Muita lyöntejä ovat hevosen kaulan, vatsan alta sekä hevosen takaa tapahtuvat lyönnit. Mailatekniikkaharjoituksia tehdään ponin selässä tapahtuvan harjoittelun lisäksi mm. puuhevosen selässä harjoitustilassa. Lisäksi pelitaktiikkaa kehitetään jalkaisin tapahtuvalla harjoittelulla.

Uutiset

36th FIP General Assembly

36th FIP General Assembly was held on December 14th in Buenos Aires, Argentina. The Assembly was combined with an intensive polo tournament program December 10th – 15th ending to the Argentine Open Final on December 15th.